7 January 2020 / Articles

Muistilista tuotteiden ja palveluiden myynti- / käyttöehtoihin

Olette saaneet liikeidean ja perustaneet yhtiön, ja edessä on luomanne tuotteen tai palvelun kaupallistaminen. Mitä vähintään on tehtävä ennen kaupankäynnin aloittamista? Merkittävä osa myytävistä hyödykkeistä on nykyään sellaisia, että on järkevää, ellei välttämätöntä tai jopa lainsäädännön pakottamaa laatia niille myynti- / käyttöehdot.

Tässä artikkelissa listataan muistilistamaisesti teemoja, jotka ehdoissa usein tulee olla. Artikkelissa ei ole mahdollista sukeltaa detaljeihin ja tyhjentäviin ratkaisuihin, vaan antaa herätteenomaista ajateltavaa teidän tilanteeseenne.

Artikkelin kirjoittajalla on takana kaksi vuosikymmentä juridiikan konsultoijana, auttaen suomalaisia ja kansainvälisiä yhtiöitä kaupallistamaan innovaatioitaan, mm. luomalla myynti- / käyttöehtoja. Tämän kokemuksen pyrin nyt kiteyttämään hyödylliseksi huoneentauluksi. Käytän seuraavassa listassa termiä hyödyke kuvastamaan sekä tuotteita että palveluita.

1. Mikä taho hyödykkeen tarjoaa?

Lainsäädäntö edellyttää, että hyödykkeen myyjä on kerrottava ja yksilöitävä selvästi. Erilaiset tahalliset huijaukset etäkaupassa ovat johtaneet lakimuutoksiin, jotka edellyttävät kertomaan myyjän kaupparekiseriin merkityn toiminimen ja Y-tunnuksen sekä maantieteellisen käyntiosoitteen ja muut yhteystiedot.

2. Kuka saa ostaa / käyttää hyödykettä?

Onko hyödyke luonteeltaan sellainen, että sitä voi ostaa esimerkiksi vain täysi-ikäiset (matkapuhelinliittymä, auto, asuntolaina)? Jos alaikäinen voi hyödykkeen hankkia, tuleeko joissain tilanteissa hankkia huoltajan suostumus osto- / käyttöönottohetkellä (esim. mobiilipelit)?

Onko hyödyke rajattu puhtaasti kuluttaja- tai yrityskäyttäjiin ja jos on, miten se varmistetaan ehdoissa sekä hyödykkeen hankinnassa? Esimerkiksi monissa kuluttajien kanta-asiakasjärjestelmissä bonusta ei kerry, jos maksun suorittaa yrityksen maksukortilla.

3. Onko kyseessä kertahyödyke vai jatkuvakestoinen hyödyke?

Jatkuvakestoisten hyödykkeiden markkinointia säädellään erityisen tarkasti, ehdoissa on selvästi kerrottava mm., miten pitkään tilaus kestää, mikä on tilausjakson kokonaishinta mahdollinen aloitustarjous huomioiden ja miten tilauksen saa päättymään.

4. Mikä on hyödykkeen hinta ja koska se on maksettava?

Suurimmassa osassa hyödykkeistä on kerrottava sen lopullinen, tarkka myyntihinta (kuluttajille arvonlisäveron sisältäen, yrityksille saa eritellä ALV:n myyntihinnan perään) tai vähintään hinnan määräytymisperuste (esim. x € / kg).

Maksamisajankohdan osalta on yksilöitävä, maksetaanko jotain ennakkoon, kuinka suuri osa maksetaan kerralla, kuinka pitkän tilausjakson määrä maksetaan kerralla ja millaisia valintamahdollisuuksia ostajalla on maksuaikataulujen osalta. Maksun viivästymisseuraamukset tulee kertoa, kuluttajahyödykkeiden osalta ne on pakottavasti säädelty lainsäädännössä.

5. Miten hyödykkeen voi maksaa?

Ostajat ovat tottuneita laajaan valikoimaan maksuvaihtoehtoja (käteinen, lasku, verkkopankit, maksukortit, osamaksu / luotto), ja ne on kukin yksilöitävä. Osamaksun ja luoton osalta kuluttajalainsäädäntö sääntelee hyvin tarkasti, mitä maksutavoista on kerrottava.

6. Onko hyödykkeen ostamiselle / käyttämiselle joitain maantieteellisiä rajoja?

Toimituskulut ovat usein merkityksellisiä ja siksi monet verkkokaupat rajaavat toimituksensa esim. vain samaan maahan, missä kauppias sijaitsee. Suomessa moni rajaa toimitusalueen vielä Manner-Suomen osoitteisiin. Verkkopalveluissa, kuten viihteen suoratoistopalveluissa, on asetettu usein maantieteellisiä rajoituksia sisältöjen käyttämiselle.

7. Luvataanko hyödykkeelle jotain ylläpito- / jatkuvuuspalveluita?

Monimutkaisemmissa hyödykkeissä huolto- tai muu ylläpito on usein olennainen osa hyödykkeen ostopäätöstä tehtäessä ja niistä on annettava selkeää informaatiota. Erilaisissa kerättävissä sarjoissa, kuten mm. arvokkaammissa astioissa, on jollain valmistajilla tapana antaa tietoa siitä, kuinka kauan vähintään sarjaa pidetään kaupan.

8. Kertyykö hyödykkeistä jotain bonusta tai muita etuja asiakkaalle?

Mikäli hyödykkeisiin on kytketty kanta-asiakasjärjestelmä, joka kerryttää ostajalle pisteitä tai muita rahanarvoisia etuja, on huomioitava kanta-asiakasjärjestelmiä koskeva sääntely. Kuluttajaa ei voi liittää kanta-asiakkaaksi ilman hänen nimenomaista suostumustaan / tahdonilmaisuaan ja kansta-asiakasohjelmalle tulee laatia omat sopimusehdot.

9. Tarjotaanko hyödykkeelle takuu, joka asettaa asiakkaan lainsäädännön minimitasoa parempaan asemaan?

Lainsäädäntö turvaa ostajan asemaa mm. virheitä ja viivästyksiä vastaan. Hyödykkeen valmistaja tai myyjä voi lisäksi halutessaan antaa hyödykkeelle vapaaehtoisen takuun, jolla asiakas asetetaan lainsäädännön antamaa suojaa paremmalle tasolle. Takuuta ei tule sekoittaa normaaliin virhevastuuseen, ja takuuehdot tulee laatia lainsäädännön edellytykset täyttäen.

10. Miten asiakkaiden henkilötietoja käsitellään?

EU:n tietosuoja-asetus sekä sen pohjalta säädetyt suomalaiset tietosuojalait edellyttävät laatimaan ja antamaan aktiivisesti informaatiota asiakkaiden henkilötietojen käsittelystä. On suositeltavaa laatia erillinen tietosuojaseloste, ja viitata siihen hyödykkeiden myyntiehdoissa.

11. Miten immateriaalioikeudet liittyvät hyödykkeen ostamiseen / käyttämiseen?

Mikäli hyödyke itsessään on suojattu jollain IPR-suojamuodolla, kuten esimerkiksi patentilla, mallioikeudella tai tavaramerkillä, on tarpeen sisällyttää ehtoihin näihin liittyviä asioita. Lisäksi, mikäli hyödykkeen avulla voidaan käyttää IPR-suojattuja aineistoja, kuten esimerkiksi sosiaalisen median palveluihin käyttäjät voivat ladata palveluun tekijänoikeuksilla suojattuja valokuvia ja videoita, kannattaa hyödykkeen myynti- / käyttöehdoissa määritellä, millaisia sisältöjä käyttäjä saa palveluun ladata ja kuka on vastuussa mistäkin toiminnasta.

12. Millä perusteilla hyödykkeen toimittaminen voidaan lakkauttaa?

Erityisesti kestohyödykkeissä, kuten digitaalisesti toimitettavissa jatkuvissa palveluissa, on tärkeää kirjata ehtoihin selvästi, millä eri tavoilla palvelun toimittaminen tai ylläpito voidaan lakkauttaa tietyn asiakkaan tai koko asiakaskunnan osalta.

13. Mitä lakia hyödykkeen tarjoamiseen sovelletaan?

Tyypillistä on, että laiksi valitaan hyödykkeen taustalla olevan yhtiön sijaintimaa eli yhtiön päätoimipaikka. Kansainvälisessä verkkokauppaliiketoiminnassa voi kuitenkin olla lisäedellytyksiä, mikäli verkkokaupasta voi ostaa hyödykkeitä tiettyihin maihin eli kansainvälisessä toiminnassa tulee analysoida mahdolliset erityistarpeet lainvalinta-asioissa.

14. Missä hyödykettä koskevat riidat käsitellään?

Kuluttaja-asiakkaiden osalta lainsäädäntö määrittää pitkälti, mihin asiakkaan ja hyödykkeen tarjoajan välinen kiista menee ratkaistavaksi. Lähtökohta Suomessa on, että kuluttajalla on oikeus saada halutessaan riita ratkaistavaksi oman kotipaikkansa käräjäoikeuteen. Yritysasiakkaiden osalta hyödykkeen tarjoajalla on enemmän valinnanvaraa riidanratkaisuprosessien osalta.

Mikäli listan lukemisen jälkeen herää tunne, että ehtojenne laatiminen asiantuntijan kanssa olisi hyödyllistä, saat GROWPOLIS®-palvelun kautta nopeasti juridiikan osaajan avuksesi.

 

Elina Koivumäki
Growpoliksen perustajaosakas, juristi